Tupakan ympäristöhaitat

Tupakan ympäristohaitat

Päivitetty 28.07.2022

Kaikki tietävät että tupakka on kallista ja haitallista terveydelle mutta harvemmin puhutaan tupakkateollisuuden aihettamista ympäristöhaitoista. Tupakan tuotannossa käytetään runsaasti vettä, viljelymaata ja energiaa. Hiilijalanjälki on iso ja sademetsää hakataan pois sen tieltä.

Tupakka aiheuttaa myös vuosittain miljoonia tonneja kiinteää jätettä. Tupakantumpit ovat ympäristömyrkkyä. Kun tumppi heitetään luontoon, liukenee siitä maahan tai mereen myrkyllisiä kemikaaleja kuten kadiumia, arsenikkia ja lyijyä. Tupakantumppeja on kaikkialla sillä kyseessä on maailman yleisin roska. Maailmanlaajuisesti ympäristöön heitetään 4.5 biljoonaa tupakantumppia joka vuosi. Tumpit saastuttavat enemmän kuin muvipussit ja pillit yhteensä. Ja ne eivät maadu. Kun tumppit heitetään maahan kulkeutuvat ne helposti vesistöihin ja samalla tumppien sisältämät myrkylliset kemikaalit huuhtoutuvat mereen ja ekosysteemeihin. Neljäkymmentä prosenttia kaikista maailman rannoilta löydetyistä roskista liittyy tupakointiin.

Mistä sitten tupakantumppi on valmistettu? Sen voisi kuvitella olevan lähinnä paperia, mutta todellisuudessa tumppi on selluloosa-asetaattia joka luokitellaan muoviksi. Se ei hajoa tai katoa luontoon, vaan muuttuu hitaasti mikromuovihiukkasiksi.

Älä koskaan heitä tupakkaa luontoon!

Maatalous

Tupakkaa viljellään kehittyvissä maissa, joissa erityisesti ruoan viljely olisi tupakkaa paljon tärkeämpää. Tupakantuotanto aiheuttaa köyhyyttä ja nälkää siellä missä eniten tarvittaisiin muutenkin apua. Lisäksi tupakan viljelyyn liittyy ihmisoikeuskysymyksiä. Tupakkaviljelmillä käytetään yleisesti nais ja lapsityövoimaa.

Tupakan savu sisältää yli 4000 kemikaalia. Nikotiinin lisäksi tupakka sisältää mm. arsenikkia, kadmiumia, häkää, asetonia ja ammoniakkia. Osa kemikaaleista on peräisin itse tupakkakasvista mutta myös tupakan viljelyssä käytetyistä lannoitteista ja torjunta-aineista.

Tupakan aiheuttama aavikoituminen

Tupakkakasvi on ravinnesyöppö joka pilaa pellon viljeltävyyden nopeasti. Tupakalle joudutaan raivaamaan nopeasti uusia peltoja kaatamalla aina vaan lisää sademetsää. Kertaalleen ravinnoista köyhtynyt pelto ei palaudu kovinkaan nopeasti jos ikinä, eikä tupakan köyhdyttämiä peltoja voida käyttää muiden kasvien viljelyyn. Puiden raivauksien aiheuttama metsäkato kiihdyttää eroosiota ja johtaa lopulta aavikoitumiseen.Yhden tonniin kuivan tupakan valmistamiseen menee melkein 10 tonnia puuta. Jos polttaa askin päivässä merkitsee se 24 puun kaatamista vuodessa.

Muovidirektiivi

Euroopassa ollaan viemässä läpi uutta muovidirektiiviä. Se velvoittaisi isot kansainväliset tupakkayhtiöt kustantamaan tupakan natsoista aiheutuneet ympäristöhaitat ja niiden pois siivoamisen. Vastuu haitoista kuuluu tupakkateollisuudelle, joka tällä hetkellä kerää vain voitot. 

Muovidirektiivin tavoitteena on vähentää kertakäyttömuovin kulutusta ja muoviroskien päätymistä mereen ja luontoon.

Maailmanlaajuisesti tupakan natsoja heitetään luontoon  4,5 biljoonaa kappaletta. Suomessa tupakan poltosta syntyy vuosittain roskaksi noin 3 miljardia muovia ja murkkyjä sisältävää tupakan filtteriä. Suomalaisten rantojen ja puistojen ylivoimaisesti yleisin roska on tupakantumppi.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *